Salibandya pelataan viidellä kenttäpelaajalla ja yhdellä maalivahdilla. Pelaajat jakautuvat hyökkääjiin, puolustajiin ja maalivahtiin, mutta liikkuminen on vapaata ja jatkuvaa. Kentällä ei ole kiinteitä pelipaikkoja, joten roolit elävät tilanteen mukaan. Yleisiä muodostelmia ovat esimerkiksi 2-2-1 (kahdella hyökkääjällä, kahdella puolustajalla ja yhdellä keskellä) tai 1-2-2, joka suosii laajempaa hyökkäyspeliä. Peli perustuu jatkuvaan liikkeeseen ja tiiviiseen yhteistyöhön. Hyökkäysten rakentamisessa korostuvat nopeat syötöt ja tilojen luominen, kun taas puolustuksessa tärkeintä on sijoittuminen ja peittäminen. Yksittäisen pelaajan on tärkeää osata sopeutua tilanteisiin nopeasti – hyvä pelikäsitys korvaa usein fyysisen ylivallan. Harjoituksissa rooleja voi vaihdella, jotta pelaajat oppivat ymmärtämään eri näkökulmia. Esimerkiksi hyökkääjälle voi olla hyödyllistä kokeilla puolustajan roolia, jotta hän oppii sijoittumaan myös ilman palloa. Monipuolisuus tekee pelaajasta arvokkaan joukkueelleen.
Taktiikka on salibandyn kulmakivi. Pelijärjestelmät muokataan joukkueen vahvuuksien mukaan, ja ottelun aikana voidaan vaihtaa strategiaa tilanteen vaatiessa. Esimerkiksi aktiivinen karvaus toimii hyvin, jos joukkueella on nopeita ja aggressiivisia pelaajia, kun taas passiivisempi aluepuolustus on tehokas fyysisesti vahvempia joukkueita vastaan. Taktisesti onnistunut joukkue osaa lukea peliä, rytmittää hyökkäyksiä ja tunnistaa, milloin kannattaa hidastaa peliä. Tärkeitä elementtejä ovat myös vaihdon ajoitus ja kommunikointi. Pelin aikana voidaan reagoida vastustajan pelityyliin ja tehdä nopeita muutoksia esimerkiksi kentällisten roolituksessa. Usein pelit ratkeavatkin juuri siinä, kumpi joukkue osaa mukautua paremmin muuttuvaan tilanteeseen. Uudet vedonlyöntisivut ovat alkaneet huomioida tämän taktisen syvyyden, tarjoten entistä tarkempia kohteita ja analytiikkaa, jotka kiinnostavat myös lajin harrastajia. Samalla online vedonlyönti on lisännyt yleisön osallistumista ja tehnyt lajin seuraamisesta entistä jännittävämpää.
Suomen tärkein sarjataso on F-liiga, jossa kilpailevat maan parhaat seurajoukkueet. Liiga koostuu miesten ja naisten sarjoista, ja kausi huipentuu pudotuspeleihin ja finaaliin. Tämän lisäksi pelataan Suomen Cup, joka tuo lisäjännitystä kauteen. Junioritasolla järjestetään valtakunnallisia sarjoja eri ikäluokille, ja myös harrastesarjoja on tarjolla lähes joka kunnassa. Suurimpia vuosittaisia tapahtumia ovat mm. Juniori-SM-lopputurnaukset, Tallink Floorball Tournament sekä Helsinki Floorball Cup, joihin osallistuu satoja joukkueita eri puolilta maata. Turnaukset tarjoavat mahdollisuuden mitata taitojaan, mutta myös kehittää yhteishenkeä ja pelillistä osaamista. Moni pelaaja saa ensimmäisen kokemuksensa kilpailullisesta salibandystä juuri näistä turnauksista, joissa pelataan intensiivisesti mutta hyvässä hengessä.
Hyvä salibandypelaaja ei ole vain teknisesti taitava, vaan myös taktisesti fiksu. Pelinlukutaito, ennakointi ja kommunikointi ovat taitoja, joita kehitetään parhaiten pelitilanneharjoitteilla ja pienpeleillä. Harjoituksissa keskitytään yhä enemmän pelinomaisiin tilanteisiin kuin mekaaniseen toistoon. Valmentajat opastavat pelaajia havainnoimaan peliä – mistä syntyy tilaa, milloin kannattaa prässätä tai vetäytyä, ja miten reagoida vastustajan ratkaisuihin. Videoanalyysi on tullut osaksi useiden huippujoukkueiden arkea, ja se auttaa pelaajia näkemään oman pelinsä uudesta näkökulmasta. Vahva taktinen perusta luo edellytykset pitkäjänteiselle kehittymiselle. Pelin ymmärtäminen syvällisesti tuo lisää nautintoa pelaamiseen ja katsojille mielenkiintoa – siksi taktiikat kiehtovat myös salibandyn seuraajia entistä enemmän.