Suomi ja Ruotsi ovat salibandyn kärkimaat, joilla on pitkä ja menestyksekäs historia kansainvälisissä turnauksissa. Miesten ja naisten maajoukkueet ovat dominoineet MM-kisoja vuodesta toiseen, tarjoten jännittäviä kamppailuja, etenkin keskinäisissä kohtaamisissaan. Näiden kahden maan panos lajin kehitykseen on ollut ratkaiseva – pelaajakasvatus, seuratoiminta ja valmennusjärjestelmät ovat esimerkkejä muille maille. Sveitsi ja Tšekki ovat nousseet vahvoiksi haastajiksi, erityisesti junioripuolella. Monet huippupelaajat siirtyvät pelaamaan toisten maiden pääsarjoihin, mikä vahvistaa salibandyn eurooppalaista yhteisöä. Samalla pohjoismainen pelityyli – taktinen, nopeatempoinen ja tekninen – toimii esikuvana maailmanlaajuisesti. Kilpailullisesti Pohjoismaiden panos tekee MM-kisoista lajin huipputapahtuman, joka kerää miljoonia katsojia suoratoistojen kautta ja kasvattaa lajia myös digitaalisesti.
Aasia on viime vuosina noussut yllättäväksi salibandyn kasvualustaksi. Erityisesti Japani, Singapore ja Thaimaa ovat panostaneet lajiin koululiikunnan, yliopistourheilun ja kansallisten liittojen kautta. Kansainvälinen Salibandyliitto (IFF) on tukenut alueen kehitystä intensiivisillä koulutusohjelmilla, valmentajakoulutuksilla ja seuratason yhteistyöllä. Monissa maissa laji toimii porttina urheilulliseen elämäntapaan nuorille, joille salibandyn nopeus ja yksinkertaiset säännöt ovat helposti lähestyttäviä. Vaikka Aasian joukkueet eivät vielä kilpaile MM-mitaleista, kehitys on ollut nopeaa, ja esimerkiksi Singaporen ja Japanin juniorijoukkueet ovat alkaneet haastaa Euroopan maita kansainvälisissä turnauksissa. Lajin näkyvyys tuo myös kaupallisia mahdollisuuksia – esimerkiksi uudet vedonlyöntisivut ovat laajentaneet tarjontaansa kansainvälisiin otteluihin, erityisesti silloin, kun peleissä on mukana suomalaisia tai ruotsalaisia huippujoukkueita.
Salibandyn merkittävin kansainvälinen tapahtuma on miesten ja naisten MM-kisat, joita järjestetään kahden vuoden välein. Turnaukset kokoavat maailman parhaat joukkueet yhteen ja houkuttelevat laajan yleisön niin paikan päälle kuin ruutujen ääreen. MM-kisojen lisäksi Champions Cup kokoaa Euroopan seurajoukkueiden kärjen, ja se toimii tärkeänä mittarina kansainvälisestä tasosta. Näiden turnausten näkyvyys on kasvanut huomattavasti viime vuosina – kiitos suoratoistopalveluiden, sosiaalisen median ja kansainvälisen yhteistyön. Kansainvälisissä otteluissa pelataan nyt usein täysille katsomoille, ja katsojat seuraavat aktiivisesti tilastoja, pelaajia ja ottelukohtaisia tapahtumia. Samaan aikaan myös vedonlyöntimarkkinat ovat löytäneet lajin: parhaat nettikasino bonukset -sivustot mainostavat yhä useammin salibandyyn liittyviä tarjouksia erityisesti suurturnausten aikana, mikä kertoo lajin kaupallisesta potentiaalista.
Yksi salibandyn suurimmista tavoitteista on päästä mukaan olympialaisten ohjelmaan. Laji täyttää monia IOC:n vaatimuksia: se on turvallinen, tasa-arvoinen, globaali ja visuaalisesti näyttävä. Kansainvälinen Salibandyliitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä olympiastatuksen saavuttamiseksi muun muassa laajentamalla lajia uusille mantereille ja vahvistamalla yhteistyötä kansallisten olympiakomiteoiden kanssa. Suuri osa työstä keskittyy siihen, että laji saadaan virallisesti tunnustetuksi vielä useammissa maissa. Olympialajiksi pääseminen nostaisi lajin näkyvyyden täysin uudelle tasolle ja toisi mukanaan merkittäviä resursseja. Tämä puolestaan vauhdittaisi nuorten rekrytointia, kansallisia ohjelmia ja globaalin fanikunnan kasvua. Useat kansalliset liitot ovat jo sisällyttäneet strategioihinsa olympiatavoitteen, ja lajin kasvava suosio tukee tätä suuntaa. Jos tavoite onnistuu, salibandyn tulevaisuus on kirkkaampi kuin koskaan ennen.